Ohi on

Joulu on onnellisesti ohi. Viivi on tonttujen mielestä ollut kaikki 8kk hyvin kiltti joten lahjoja tuli paljon, tässä osa niistä:

Joulupukki kävi aattona jakamassa lahjat ja Viiviä ei pelottanut pukki ollenkaan ;)

Yksi joululahjoista oli pulkka jota testasimme olohuoneessa (syystä että ulkona ei ole edelleenkään lunta ja sataa kaatamalla VETTÄ)
Myös uusi Ihaa-ystävämme pääsi kuvaan

Homma toimii myös toisinpäin :D


Ja heti torstai aamuna suuntasimme kohti alennusmyyntejä, uusi lahjahaalari päällä tottakai

lisäys edelliseen

Mikko halusi että hänenkin kuvansa laitetaan tänne joten asianomaisen pyynnöstä:

Iskä makaa sohvalla ja katsoo jalkapalloa

Kaksi yötä jouluun...

Enää kaksi yötä jouluun ja jännitys tiivistyy ;)
Näin meillä vietetään aikaa:

Tinka vahtii tilannetta
Äiti kutoo villapöksyjä Viiville

Viivi tonttuilee

...ja iskästä ei otettu kuvaa (kuva puutteessa voitte mielessänne kuvitella jalkapalloa katsovan Mikon sohvalle makaamaan. Joka meitä vähääkään tuntee, osaa kuvitella tämän näyn varmasti ;D)

Kolme yötä jouluun on

"Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen.
Kynttilätkin loistaa taas, ikkunoista katsellaan, kun lunta hiljaa putoaa.

Iltasella rakensin mä pienen seimen huoneessain, kun löysin vanhan pahvilaatikon.
Pöydän ääreen nukahdin ja vuoteeseen mut kannettiin, kun unta näin; Nyt joulu tullut on!

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen.
Leivotaan ja siivotaan, kuusikin jo sulaa saa, kun kolme yötä enää on."

Tosiaan kolme yötä enää kuten laulussa lauletaan. Lunta kylläkään ei ole, mittari näyttää +3 *C ja maa on lähinnä ruskea.
Kuusi haettiin jo toissailtana varastosta ja se seisoo olohuoneen nurkassa koristeltuna. Kissat ovat sen jo kerran kaataneet.

Syömisen ihanuus

8kk neuvola oli viime viikolla. Pituutta löytyy 65.5cm ja painoa 6,8kg.
Ruoka maistuu Viiville hyvin mutta tyttö on niin menevää laatua että syöttäminen on välillä taito laji kun yrität osua siihen suuhun kun toinen riekkuu ja heiluu syöttötuolissa.
Välillä se lusikka saattaa osua esimerkiksi nenään tai otsaan. Välillä Viivi syö nyrkkejään suu täynnä perunaa ja tämän jälkeen hieman hieroo korvia, hiuksia, silmiä..
Tämän vuoksi välillä nopeuttaakseni syömistä paras syöttöpaikka on edelleen sitteri, siinä pää pysyy edes hieman enemmän paikallaan ;)

Peruutusvaihde on myös edelleen päällä, sujuvasti mennään takaperin pitkin eteistä ja olohuonetta.

Pakki päällä

Joulukuun alussa satoi lunta ja oli mukavan näköistä pihalla kun luonto oli valkean lumen peitossa. Pakkasaamuina oli myös mukava käydä lenkkeilemässä ja Viivi istui vaunuissa ihmetellen maisemia.
Lumi kuitenkin suli ja vettä on tullut enemmän kuin tarpeeksi. Monta päivää olemme olleet sisällä mutta aika on käytetty hyödyksi, nimittäin peruutusvaihde on löydetty ja eteenpäin olisi kova hinku :) Peppu jo nousee mutta kädet ei vielä ole hommassa mukana joten eteenpäin ei ainakaan vielä päästä.



Ja koska peruutuspeiliä ei ole, niin yleensä matka päättyy johonkin nurkkaan :)